Mikroneulaus
Mikroneulauksella tarkoitetaan erillisellä mikroneulaustelalla, eli rollerilla, tai mikroneulauspuikolla iholle aiheutettavaa tarkoituksellista traumaa. Mikroskooppisen ohuet neulat ovat dermarollerissa rivissä koko telan ympäri. Dermastampissa, eli puikossa neulat ovat "kasassa". Rollerin toimintaperiaate perustuu kirjaimellisesti rollaamiseen, eli telalla rullaillaan hoidettavalle alueelle kymmeniä tuhansia pieniä reikiä. Stamperilla eli leimasimella voi hoitaa pieniä alueita, tai kun halutaan tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa jälkeä.
Hoidon ideana on, että ihoa ikään kuin vahingoitetaan turvallisesti. Ohuet neulat eivät itsessään jätä arpia eivätkä aiheuta haittaa, mutta aiheutettu trauma saa ihon korjaamaan itseään. Lisäksi neulauksella saadaan imeytettyä ihonhoitoaineet pintaa syvemmälle. Mikroneulauksella voidaan häivyttää esimerkiksi arpia, hoitaa ryppyjä ja juonteita tai auringon vaurioittamaa ihoa. Mikroneulaus sopii myös selluliitin hoitoon.
Toki kaikissa hoidoissa on omat vaaransa ja riskinsä, mutta huolellisesti ja hygienisesti tehtynä mikroneulaus on turvallista. Tulehtunutta tai ärtynyttä ihoa ei saa neulata, kuten ei myöskään luomia. Jotkut lääkitykset (insuliini, Marevan, kortisoni) ovat esteenä mikroneulaamiselle. Lisäksi aktiivinen ruusufinni, psoriasis tai huuliherpes estävät neulaamisen.
Mikroneulaushoitoja on tarjolla yleisesti kosmetologisissa hoitoloissa. Kosmetologisissa hoidoissa ja kotihoidoissa suositellaan käytettäväksi 0,2-0,5 mm neuloja. Myös ihotautilääkärit käyttävät mikroneulausta esimerkiksi arpien hoitamisessa ja heidän käyttämänsä neulat ovat hoitoloiden neuloja pitempiä.
Mikroneulauksen voi tehdä myös kotona ja nyt päästään itse asiaan!
Ostin oman telani (0,75 mm, joten suositusten rajoissa mennään..) viime kesänä ja huolellisen ihon puhdistamisen ja desinfioinnin, sekä telan kiehuvassa vedessä huuhtelemisen jälkeen ryhdyin rullailemaan. Sillä kertaa toimenpide kesti alle viisi sekuntia. Tuntui niin pahalle, että homma tyssäsi siihen. Sen verran sinnikäs kuitenkin olin, että kaivoin pakastimesta jääpussin ja pitelin sitä poskiani, otsaani ja leukaani vasten. Tässä tempussa täytyi tietysti olla varovainen, ettei aiheuta paleltumisvammoja, koska kylmäpusseja ei muutenkaan suositella pitämään suoraan ihoa vasten. Muutaman minuutin jäähdyttelyn jälkeen yritin uudestaan (toki tässäkin välissä pyyhkäisin ihoani antiseptisella aineella). Nyt iho sieti rullaamista muutaman minuutin, mutta kylmän vaikutus tuntui lakkaavan nopeasti ja samalla ikävä tunne palasi. Erityisesti otsan neulaaminen oli kylmäkäsittelynkin jälkeen mahdotonta.
Mikä siis neuvoksi? Ymmärrän, että kauneuden eteen täytyy vähän kärsiäkin, mutta mikäli on olemassa keinoja, joilla rullauksen synnyttämää inhottavaa tunnetta voi ehkäistä, niin toki haluan sellaisia kokeilla.
Netin ihmeellisestä maailmasta löytyi nopeasti aiheeseen liittyviä mainintoja apteekista saatavasta Emla-voiteesta, joka on ihon pintapuudutusaine. Seuraavalla kauppareissullani kävin ostamassa tämän, noin 14 euroa maksavan, pikkuruisen tuubin.
Seuraavat kuvat ja teksti liittyvät eilen tekemääni neulaamiseen. Tämä oli viides kerta ja edelliset ovat olleet melko lailla vastaavia. Yksi Emla-tuubi on riittänyt minulla kahteen käsittelyyn ja nyt avasin kolmannen tuubin.
Emla-pakkauksessa on voiteen ja käyttöohjeiden lisäksi kolme ilmatiivistä peittosidettä, joka laitetaan voidellun kohdan päälle. Myös muovikelmu sopii tähän tarkoitukseen hyvin.
Kasvoille täytyy viritellä elmukelmua ristiin rastiin, ellei sitten halua innokkaana askarrella silmien, nenän ja suun kohdalle reikiä yhtenäiseen kalvoon. Missään ei selkeästi sanottu, mikä peittositeen varsinainen merkitys on, mutta oletin sen paitsi suojaavan voiteen tuhrimiselta, myös jotenkin "vahvistavan" voiteen vaikutusta. Ensimmäisellä kerralla tarkoitukseen sopivia kalvoja ei ollut saatavilla, joten kokeilin, mitä tapahtuu, jos en laita mitään voiteen päälle. Ei tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi huolestuttanut, joten myöhemminkään en ole käyttänyt mitään suojamuoveja. Puudutusvaikutus tosin ei ole ollut täydellinen.
Emla kannattaa levittää kertakäyttöhansikkaan avulla, sillä muuten se puuduttaa sormen päät. Voide alkaa vaikuttaa nopeasti ja minä koen levitettäessä hieman kylmän tunnetta, mikä johtunee juuri puutumisesta. Lisäksi käsitelty ihoalue muuttuu hieman kalpeaksi. Emla ei koostumuksensa vuoksi toimi kasvorasvan tavoin, eikä sitä ole tarkoitus hieroa ihoon. Helpoimmin levitys sujuu, kun tuubista puristaa pienen pieniä nokareita sormelle ja pyyhkäisee nokareen ihoon yhdellä, tai kahdella vedolla.
Levittämisen jälkeen istahdin sohvalle tunniksi ja syvennyin hyvän kirjan pariin.
Vaikutusajan jälkeen Emla pitää huuhdella iholta huolellisesti pois. Tarkoitus ei ole neulata sen sisältämiä aineita ihoon! Minä lotrasin vettä ja mietoa pesuainetta tässä vaiheessa runsaasti, sillä puudutus ei huuhtoudu pois.
Tämän jälkeen puhdistin ihon Neo-Amiseptilla ja huuhtelin sillä myös käsiini vetämäni kertakäyttöhansikkaat. Rolleri oli keitelty jo aikaisemmin, mutta sekin sai vielä niskaansa antiseptisen suihkun. Hoitoloissa tässä vaiheessa iholle levitetään tarvittavia hoitoseerumeita, mutta minulla ei sellaisia ollut ja jos olisikin, niin haluaisin olla ehdottoman varma, että ne sopivat neulaukseen.
Sitten hommiin!
Lopputulos oli aika "iisi". Googlaamalla löytyy paljon hurjempia kuvia. Verta valui vain vähän, mutta iho oli hieman turvoksissa ja punoitti. Rullaamisen jälkeen puhdistin kasvoni vielä huolellisesti desinfiointiaineella ja asettelin sille pari tuntia aikaisemmin jääkaappiin heittämäni naamion. Viileä ja kostea kangas tuntui ihanalle kuumottavaa ihoa vasten!
Myöhään illalla nukkumaan mennessäni levitin vielä kasvoilleni rasvaista ihovoidetta, koska ihoani tuntui kiristelevän. Aamulla eilisen ruljanssi ei näkynyt kasvoillani enää juuri mitenkään muuten, kuin pikku-pikku-pikkuriikkisen normaalia runsaampana punoituksena. Hikiliikuntaa ei saa harrastaa tänään ja lauantaisaunakin täytyy siirtää huomiselle. Meikkaamiselle ei ole tarvetta, koska en ole lähdössä ihmisten ilmoille, joten iho saa levätä siltäkin osin.
Hoitoloiden verkkosivuilla mikroneulauskäsittelyn pituudeksi ilmoitetaan yleensä 45-60 minuuttia. Toki poikkeuksia molempiin suuntiin löytyy. Tämä pitää sisällään alkupuhdistuksen, desinfioinnin, seerumien levittämisen, neulaamisen, hoitavan naamion ja hoitovoiteen. Puudutuksesta oli mainintoja muutamien kosmetologien hoitokuvauksessa ja luonnollisesti se hieman pidentää hoitoaikaa. En tiedä, kuinka kauan itse rollaamiseen hoitoloissa normaalisti käytetään aikaa, mutta 15 minuuttia on ollut itselleni aivan riittävä (tosin koko ajan tiukasti rollaten). Youtubesta löytyy useampia videoita, joissa rollaushoito kestää puolisen tuntia. Näiden asiakkaiden kasvot tosin on kääritty kelmuun ja alla paistaa paksu vaalea voidekerros, jonka oletan olevan puudutusainetta. Ehkä tämä on selitys heidän "kestävyyteensä" ja voiteen peittämisen merkitys korostuu puudutuksen tehossa.
Mikroneulauksen tulokset näkyvät iholla pikkuhiljaa ja parhaimmat saavutukset saadaan sarjahoitona. Minulle tämä oli viides kerta kahdeksan kuukauden sisällä. Ryppyjä minulla ei (onneksi!) vielä ole ja uskon tämän intensiteetin olevan riittävä toistaiseksi viivästyttämään sellaisten syntymistä. Otsassani oleva, noin neljän sentin pituinen, arpi on hävinnyt lähes olemattomiin. Eniten odotan mikroneulauksen pelastavan auringon aiheuttamia ihovauroita, joita toistaiseksi ei vielä näy, mutta jotka varmasti ovat olemassa (rakastan auringossa olemista ja suojaaminen on ollut ihan retuperällä). Keskustelupalstoilla ja blogeissa on lukemattomia positiivisia kertomuksia mikroneulauksen hyödyistä ja kuvahaulla löytyy paljon ennen ja jälkeen kuvapareja, joissa muutos on konkreettisesti nähtävissä.
EDIT: uudemman bloggaukseni mikroneulaamisesta löydät täältä.
Hoidon ideana on, että ihoa ikään kuin vahingoitetaan turvallisesti. Ohuet neulat eivät itsessään jätä arpia eivätkä aiheuta haittaa, mutta aiheutettu trauma saa ihon korjaamaan itseään. Lisäksi neulauksella saadaan imeytettyä ihonhoitoaineet pintaa syvemmälle. Mikroneulauksella voidaan häivyttää esimerkiksi arpia, hoitaa ryppyjä ja juonteita tai auringon vaurioittamaa ihoa. Mikroneulaus sopii myös selluliitin hoitoon.
Toki kaikissa hoidoissa on omat vaaransa ja riskinsä, mutta huolellisesti ja hygienisesti tehtynä mikroneulaus on turvallista. Tulehtunutta tai ärtynyttä ihoa ei saa neulata, kuten ei myöskään luomia. Jotkut lääkitykset (insuliini, Marevan, kortisoni) ovat esteenä mikroneulaamiselle. Lisäksi aktiivinen ruusufinni, psoriasis tai huuliherpes estävät neulaamisen.
Mikroneulaushoitoja on tarjolla yleisesti kosmetologisissa hoitoloissa. Kosmetologisissa hoidoissa ja kotihoidoissa suositellaan käytettäväksi 0,2-0,5 mm neuloja. Myös ihotautilääkärit käyttävät mikroneulausta esimerkiksi arpien hoitamisessa ja heidän käyttämänsä neulat ovat hoitoloiden neuloja pitempiä.
Mikroneulauksen voi tehdä myös kotona ja nyt päästään itse asiaan!
Ostin oman telani (0,75 mm, joten suositusten rajoissa mennään..) viime kesänä ja huolellisen ihon puhdistamisen ja desinfioinnin, sekä telan kiehuvassa vedessä huuhtelemisen jälkeen ryhdyin rullailemaan. Sillä kertaa toimenpide kesti alle viisi sekuntia. Tuntui niin pahalle, että homma tyssäsi siihen. Sen verran sinnikäs kuitenkin olin, että kaivoin pakastimesta jääpussin ja pitelin sitä poskiani, otsaani ja leukaani vasten. Tässä tempussa täytyi tietysti olla varovainen, ettei aiheuta paleltumisvammoja, koska kylmäpusseja ei muutenkaan suositella pitämään suoraan ihoa vasten. Muutaman minuutin jäähdyttelyn jälkeen yritin uudestaan (toki tässäkin välissä pyyhkäisin ihoani antiseptisella aineella). Nyt iho sieti rullaamista muutaman minuutin, mutta kylmän vaikutus tuntui lakkaavan nopeasti ja samalla ikävä tunne palasi. Erityisesti otsan neulaaminen oli kylmäkäsittelynkin jälkeen mahdotonta.
Mikä siis neuvoksi? Ymmärrän, että kauneuden eteen täytyy vähän kärsiäkin, mutta mikäli on olemassa keinoja, joilla rullauksen synnyttämää inhottavaa tunnetta voi ehkäistä, niin toki haluan sellaisia kokeilla.
Netin ihmeellisestä maailmasta löytyi nopeasti aiheeseen liittyviä mainintoja apteekista saatavasta Emla-voiteesta, joka on ihon pintapuudutusaine. Seuraavalla kauppareissullani kävin ostamassa tämän, noin 14 euroa maksavan, pikkuruisen tuubin.
Seuraavat kuvat ja teksti liittyvät eilen tekemääni neulaamiseen. Tämä oli viides kerta ja edelliset ovat olleet melko lailla vastaavia. Yksi Emla-tuubi on riittänyt minulla kahteen käsittelyyn ja nyt avasin kolmannen tuubin.
 |
| Emla puudutusvoide |
Emla-pakkauksessa on voiteen ja käyttöohjeiden lisäksi kolme ilmatiivistä peittosidettä, joka laitetaan voidellun kohdan päälle. Myös muovikelmu sopii tähän tarkoitukseen hyvin.
Kasvoille täytyy viritellä elmukelmua ristiin rastiin, ellei sitten halua innokkaana askarrella silmien, nenän ja suun kohdalle reikiä yhtenäiseen kalvoon. Missään ei selkeästi sanottu, mikä peittositeen varsinainen merkitys on, mutta oletin sen paitsi suojaavan voiteen tuhrimiselta, myös jotenkin "vahvistavan" voiteen vaikutusta. Ensimmäisellä kerralla tarkoitukseen sopivia kalvoja ei ollut saatavilla, joten kokeilin, mitä tapahtuu, jos en laita mitään voiteen päälle. Ei tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi huolestuttanut, joten myöhemminkään en ole käyttänyt mitään suojamuoveja. Puudutusvaikutus tosin ei ole ollut täydellinen.
Emla kannattaa levittää kertakäyttöhansikkaan avulla, sillä muuten se puuduttaa sormen päät. Voide alkaa vaikuttaa nopeasti ja minä koen levitettäessä hieman kylmän tunnetta, mikä johtunee juuri puutumisesta. Lisäksi käsitelty ihoalue muuttuu hieman kalpeaksi. Emla ei koostumuksensa vuoksi toimi kasvorasvan tavoin, eikä sitä ole tarkoitus hieroa ihoon. Helpoimmin levitys sujuu, kun tuubista puristaa pienen pieniä nokareita sormelle ja pyyhkäisee nokareen ihoon yhdellä, tai kahdella vedolla.
Levittämisen jälkeen istahdin sohvalle tunniksi ja syvennyin hyvän kirjan pariin.
Vaikutusajan jälkeen Emla pitää huuhdella iholta huolellisesti pois. Tarkoitus ei ole neulata sen sisältämiä aineita ihoon! Minä lotrasin vettä ja mietoa pesuainetta tässä vaiheessa runsaasti, sillä puudutus ei huuhtoudu pois.
Tämän jälkeen puhdistin ihon Neo-Amiseptilla ja huuhtelin sillä myös käsiini vetämäni kertakäyttöhansikkaat. Rolleri oli keitelty jo aikaisemmin, mutta sekin sai vielä niskaansa antiseptisen suihkun. Hoitoloissa tässä vaiheessa iholle levitetään tarvittavia hoitoseerumeita, mutta minulla ei sellaisia ollut ja jos olisikin, niin haluaisin olla ehdottoman varma, että ne sopivat neulaukseen.
Sitten hommiin!
 |
| Mikroneulauksen jälkeen |
 |
| Korealainen kangasnaamio |
 |
| Sheet mask |
Myöhään illalla nukkumaan mennessäni levitin vielä kasvoilleni rasvaista ihovoidetta, koska ihoani tuntui kiristelevän. Aamulla eilisen ruljanssi ei näkynyt kasvoillani enää juuri mitenkään muuten, kuin pikku-pikku-pikkuriikkisen normaalia runsaampana punoituksena. Hikiliikuntaa ei saa harrastaa tänään ja lauantaisaunakin täytyy siirtää huomiselle. Meikkaamiselle ei ole tarvetta, koska en ole lähdössä ihmisten ilmoille, joten iho saa levätä siltäkin osin.
Hoitoloiden verkkosivuilla mikroneulauskäsittelyn pituudeksi ilmoitetaan yleensä 45-60 minuuttia. Toki poikkeuksia molempiin suuntiin löytyy. Tämä pitää sisällään alkupuhdistuksen, desinfioinnin, seerumien levittämisen, neulaamisen, hoitavan naamion ja hoitovoiteen. Puudutuksesta oli mainintoja muutamien kosmetologien hoitokuvauksessa ja luonnollisesti se hieman pidentää hoitoaikaa. En tiedä, kuinka kauan itse rollaamiseen hoitoloissa normaalisti käytetään aikaa, mutta 15 minuuttia on ollut itselleni aivan riittävä (tosin koko ajan tiukasti rollaten). Youtubesta löytyy useampia videoita, joissa rollaushoito kestää puolisen tuntia. Näiden asiakkaiden kasvot tosin on kääritty kelmuun ja alla paistaa paksu vaalea voidekerros, jonka oletan olevan puudutusainetta. Ehkä tämä on selitys heidän "kestävyyteensä" ja voiteen peittämisen merkitys korostuu puudutuksen tehossa.
Mikroneulauksen tulokset näkyvät iholla pikkuhiljaa ja parhaimmat saavutukset saadaan sarjahoitona. Minulle tämä oli viides kerta kahdeksan kuukauden sisällä. Ryppyjä minulla ei (onneksi!) vielä ole ja uskon tämän intensiteetin olevan riittävä toistaiseksi viivästyttämään sellaisten syntymistä. Otsassani oleva, noin neljän sentin pituinen, arpi on hävinnyt lähes olemattomiin. Eniten odotan mikroneulauksen pelastavan auringon aiheuttamia ihovauroita, joita toistaiseksi ei vielä näy, mutta jotka varmasti ovat olemassa (rakastan auringossa olemista ja suojaaminen on ollut ihan retuperällä). Keskustelupalstoilla ja blogeissa on lukemattomia positiivisia kertomuksia mikroneulauksen hyödyistä ja kuvahaulla löytyy paljon ennen ja jälkeen kuvapareja, joissa muutos on konkreettisesti nähtävissä.
EDIT: uudemman bloggaukseni mikroneulaamisesta löydät täältä.
Kommentit
Lähetä kommentti